Viimeisen kerran katson Dnjepriin ennen kuin lähden täältä pois. Rannoilla Dnjeprin kerran kohdata sain armaani yössä toukokuun. Jäljellä nyt on mulla muistoja vain, kellastuu lehdet syksyn puun.
Viimeisen kerran katson Dnjepriin. Syyttää en virtaa mistään vois. Vaikka nyt tieni vievä kauaksi on, itseäin syyttää siitä saan. Joskaan ei lempi liene kuolematon, kuole ei virta milloinkaan.
Viimeisen kerran katson Dnjepriin: Harhaako vain sen välke ois? Poissa on hurma öitten ihmeellisten, toisen luo virta armaan vei. Siksi ei laulu soi nyt onnellinen, riemusta kerro nyt se ei.