Ihoni on läpinäkyvä ja kylmä Näen sisäelimeni vanhaksi menneet Kun otat kädestäni kiinni Älä anna kätesi kylmetä
Minä olen herra mutta en jumalasi En anna anteeksi, enkä unohda Kädelläni ei riitä kaikille tilaa Joiden sisäelimet on vanhaksi menneet
Vaikka palaisin ristillä väärinpäin En koskaan kiellä sinua rakkain Tahdon jakaa sen hyvän, sen pahan Sekä hyvän ja pahan väliltä kaiken Vielä joskus, joskus jossain Loistamme kirkkaammin kuin aurinko ja kuu Eikä kukaan, eikä koskaan, eikä milloinkaan Voi sitä poistaa elän vain sinua varten
Ihosi on läpinäkyvä ja märkä Näen sisäelimesi vanhaksi menneet Kun otat kaulastani kiinni Älä anna minun kylmetä
Vaikka palaisin ristillä väärinpäin En koskaan kiellä sinua rakkain Tahdon jakaa sen hyvän, sen pahan Sekä hyvän ja pahan väliltä kaiken Vielä joskus, joskus jossain Loistamme kirkkaammin kuin aurinko ja kuu Eikä kukaan, eikä koskaan, eikä milloinkaan Voi sitä poistaa elän vain sinua varten