Minä halusin tavata Annelin sillä tiesin sen minua vielä etsivän eihän elämä paljoa antanut sateenkaari päättyi nakkikioskille ravintolapöytään oksentaville naurettiin
Minä lähden Pohjois-Karjalaan vaihdan farkut verkkarihousuun kotiseudulle Pohjois-Karjalaan juon kaljaa auringon nousuun
Sivukujilla elämän kulkien toivon onneni jostain vielä löytyvän enhän minäkään liikoja vaatisi jotakin jolla tarjoaisin illan elatusmaksut lottokupongilla kuittaisin
Vaikka elämän sävelen hukkasin oman onneni sirpaleita säilytän sillä sinua kaltoin jos kohtelin olisin voinut vaikeampi olla yritin silti aina sovinnolla kuitenkin