Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset,
terttuinsa peitoss’ on puu.
Lehdossa laulanta soi satakielien,
hiljaiseen yöhön luo loisteensa kuu.
(Muistatko kesän, kun tuoksuissa tuomien
haaveillen istuimme ain?
Kuiskaili silloin tuo helskyntä hempeä:
Armaani, aina, sun ain’ oon mä vain.)
Vuodet on vierineet, hurmos on haihtunut,
nuoruus jo mennyt on, oi!
Vaan en mä valkoisten tuomien tuoksua
unhoittaa koskaan, en koskaan mä voi!
88. Metro-tytöt еще тексты
Оценка текста
Статистика страницы на pesni.guru ▼
Просмотров сегодня: 1