olen puu joka suurena seisoo olen tammi jonka kuori on kovaa mutta sisдltд en lцydд voimaa vain pehmeдд mustaa kuolemaa
olen liikaa kurkottanut tдhtiin olen liikaa vallannut taivasta mutta olen samalla unohtanut kaiken juuret, sielun, sydдmen
lahoan mahtavuudessa kuolen kevддssд uudessa kun oksani kuristavat ne kuristavat minua
olet syцpд joka minua kalvaa olet toukka joka minussa sikiдд minд joudun polvistumaan joudun nielemддn tyhjyyteni olet tuuli joka minua kantaa olet peto, kita ja hampaat ja kun kaadun lahonneena en synnytд kuin tyhjдд maata