Eila Pienimäki - Vanhan Veräjän Luona, 1982 | Текст песни

• Тексты песен
• Eila Pienimäki
• Vanhan Veräjän Luona, 1982

Kun nuoruuden huumaan, hehkuvan kuumaan vie muiston tie
Niin muistot nuo lohdun suo
Ja kaikki muu unhoittuu
Sun kanssasi silloin kulkea illoin sain kahden vain
Ja taivaan kuu, naurusuu
Vain nähdä sai suukon kai
Vain yhtä ei lausuttu ääneen
Sen uskoimme mieleemme jääneen

Silloin uskoin, että ainiaan
Meille kuutamo luo kultiaan
Että toisiamme tavataan
Luona vanhan veräjän
Silloin luulimme kai molemmat
Että päättymättä jatkuvat
Hetket onnelliset, ihanat
Luona vanhan veräjän

Mut vuodet ne vaihtui, haaveemme haihtui pois, niin kuin ois
Se hurmaa vaan öisen maan
Tai taikaa yön tähtivyön
Jos toivoa saisin, niin haluaisin, kun muistat mun
Ja jos myös on lohduton
Sun eessäs tie, niin se vie
Taas kaipaamaan uudelleen aikaa
Mi muistojen kätköissä kaikaa

Ehkä kerran vielä uskotaan
Kultaan kuutamoon ja suudelmaan
Ehkä kerran vielä tavataan
Luona vanhan veräjän
Silloin ymmärrämme molemmat
Että päättymättä jatkuvat
Hetket onnelliset, ihanat
Luona vanhan veräjän

Silloin ymmärrämme molemmat
Että päättymättä jatkuvat
Hetket onnelliset, ihanat
Luona vanhan veräjän
Luona vanhan veräjän

Eila Pienimäki еще тексты