Nдin kun kerran rakkauden talossa Nimittдin nдin varjoja rakkauden valossa Yцlla sдnkyyni hiipi yksi, tunsin aamulla riivityksi Sydдmeni, se meni haavojaan nuolemaan
Hei, nдin menoina tuloni kaupunkiin Kun keikuin enoina veneissд pelti kii
Kun kaljaa itseltд pummasin Pдivдkirjoista pдiviд kummasin Tuntui kuin olisin syntynyt kuolemaan
Lensin matalla, liian matalalla, Voi tцrmдtд johonkin, niellд koukun ja kohonkin Nousin ylemmдksi ja kaikki hidastui Muuttui pieneksi, ymmдrrдn, koska nдen nyt enemmдn
Kun maa on roudassa, mieli tekee seuraa Kun routa on mennyt, mielikin mennд saa Silloin sydдmen halusta, rakastun ja aloitan alusta Ja ympyrд katkeaa, alkaakseen uudestaan
Lensin matalla, liian matalalla, Voi tцrmдtд johonkin, niellд koukun ja kohonkin Nousin ylemmдksi ja kaikki hidastui Muuttui pieneksi, ymmдrrдn, koska nдen nyt enemmдn
Lensin matalla, liian matalalla, Voi tцrmдtд johonkin, niellд koukun ja kohonkin Nousin ylemmдksi ja kaikki hidastui Muuttui pieneksi, ymmдrrдn, koska nдen nyt enemmдn
Lensin matalla, liian matalalla, Voi tцrmдtд johonkin, niellд koukun ja kohonkin Nousin ylemmдksi ja kaikki hidastui Muuttui pieneksi, ymmдrrдn, koska nдen nyt enemmдn