Olen kulkenut ylen määrin
Tuskin ymmärrän väärin
Kotoani karkoituksen
Elämäni tarkoituksen
Ei ihmiset halua minulta mitään
Tuuli puhaltaa ulkona itään
Puhaltaa lunta mun sydämeen
Mitä tahansa teen
Oon osa luonnollista karsintaa
Osapuilleen täysi nolla
Evoluution asteikolla
Tolla asteikolla jolla
Ei oo helppoa olla
Silti kummasti laulattaa
Koska teen mitä teen
Ja meen minne meen
Kello neljä asemalla
Karvahattujensa alla kukin
Omaten samalla lailla
Ajattalevan päänupin
Joskus mietin mitä siellä pohtivat
Pohtivat kai mitä tohtivat
Välitä en vähempää
Enkä katsele lähempää
Oon osa luonollista karsintaa
Osapuilleen täysi nolla
Evoluution asteikolla
Tolla asteikolla jolla
Ei oo helppoa olla
Silti kummasti laulattaa
Koska teen mitä teen
Ja meen minne meen
Pöydän alla joku lymyilee
Joku joka minulle hymyilee
Rapsii piikkejä kammasta
Jo väännellen viimeistä hammasta
Se on elämäni joka on tukossa
Ssiksi käännän avainta lukossa
Ja olen pihalla koska siellä
Mahtuu toivomaan
Että jotakin tapahtuu
Oon osa luonnollista karsintaa...x2
Sävel - Martti Syrjä, sanat - Mikko Syrjä
Albumista "Imperiumin vastaisku", 1988
Eppu Normaali еще тексты
Оценка текста
Статистика страницы на pesni.guru ▼
Просмотров сегодня: 1