Toverit te siellä, ken ootte Keltoss' vielä, tätä lauluu joskus laulakaa. Ryyppyä kun paatte meitä muistakaatte. Vapaan' olless' juokaa, nauttikaa.
Moni poika pääsi niinkuin Luoja sääsi kauas tältä kotipuoleltaan kauas erämaahan Keski-Aasiahan. Pojat tääll' nyt kuljeskella saa.
Mikä sull' oli Antti kun tallella oli pantti, peitit saunan luhtiin ruumeniin. Kahdeksan sait vuotta aivan ihan suotta, ansioista taistoiss' sen nyt sait.
Raasit ahkerasti aamust' iltaan asti, Panit kuntoon talon sekä maan. Jouvuit kulakiksi ansiosta siksi, Kärsiä ja murehtia sait.
Hyvästi nyt Keltto, kolhoosi ja Kalle, hyvästi Havakka ja Tuhkanen. Surua en tunne, kuljen vaikka minne. Nöyrtyä mä milloinkaan en voi
Idän lämpö kuuma poikien päätä huumaa, aron tuuli puissa humisee. Pajupuitten alla tumman neidon kanssa Kelton pojat täällä haaveilee.