VENÄJÄN TIET Sävel Suonna Kononen, sanat Suonna Kononen & Timo Munne Copyright manus Julkaistu Folkswagenin levyllä Karjalan balsamia (2005)
Olen kyllästynyt teidän valituksiin, miten kaikki on päin persettä, vaikka hommaatte kuussa tuhat-kakstuhatta euroa ja voitte juoda raanavettä. Tahdon sinne missä on Juri ja Sasha ja Sashan vaimo Tanjakin. Käännän kelloa tunnin etteenpäin ja heitän roskiin kalenterin.
Minua kutsuu Venäjän tiet, Venäjän sepelit, Venäjän piet. Ne voi viedä minut minne ne vie, en tule heti takaisin. Ei, en tule heti takaisin.
Ei haittaa jos on mutkia matkassa, karjalauma saa tukkia tien. Mulla on ruplia pikkuinen matkakassa ja Tanjalle kukkia vien. Mulla on puoli kiloa votkaa, sulla on hyvä keittiö. Kutsu kylään kaunis siskosi Nadja ja naapurin heittiö.
Minua kutsuu...
Veli veljeni, oletko nälkäinen, tiedän tässä yhden stalovajan. Niiden borsh vie kielen mennessään ja siksi pihaansa ajan. Vieruspöydässä Gogolin virkamies lopettelee lautastaan, pyyhkii keitonrippeet viiksistään ja kiittää Gospodiaan.
Minua kutsuu...
Tämä tie on usein kuoppainen, jäinen ja routinutkin. Sora kimpoilee nyrkinkokoinen, räntä tukkii tuulilasin. Hampaiden paikat tippuvat, kerma voiksi kirnuuntuu, mutta hytissä on lämmin ja sydämeni pakahtuu.
Minä olen usein miettinyt, mikä tänne vetääkään. Nämä rakastavat perheitään ja rakastavat ystäviään. Täällä elämä on tässä ihan ennen eläkeikää. Jurin keittiön hämärässä ei tänään häiritse mikään.
Minua kutsuu Venäjän tiet, Venäjän epelit, Venäjän hiet...