En tarjoa voi elon onnea sulle, en voi ruusuja antaa. Olen tuskien kasvatti tummainen, mun rintani murhetta kantaa. Jos Kyllikki rakautes sammunut lie, älä säälistä mukanain kulje, sillä tiedäthän sen, että kerjää mä en, sun rakkauttas.
En pyydä sua kukkia kulkemaan, vaan käymään kanssani kahden, yön myrskyisen mylvivän aallokon, läpi elämän aavan lahden. Jos Kyllikkini viel´ olet entinen, tule käymään kanssani kahden, niin ehkäpä ei, elon aallotkaan, epätoivoon vie.