Saatanan vihan ruosta raastaa tekopyhiä kristittyjä kasvojasi, ei itku auta! Kun mustan metallin nyrkki murskaa valheen peittämät kasvosi, missä on luojasi nyt?
Kun sinä verisenä maassa itket ja pyydät armoa jumalaltasi, ei rukous auta, kun Lusiferin liekihtivä rouska polttaa saastunutta kristittyä lihaasi, nyt ei kristus auta kun kärsimykseni ja vihani kohdata saat. Nyt itkien maassa verta vuodat. Veitseni terä viiltää kristittyä lihaasi, saastunut veresi purppuaa haavoistasi, ja minä nauran vierelläsi, syljen kasvoillesi.
Veresi imeytyy maaperään jalkojeni juureen, minä virtsaan päällesi ja nauran! Nyt ei kristus auta kun veitseni viiltää lihaasi. Sääittävät anelusi on tukahdutettu raivollani. Ja jätän sinut maahan kuolemaan, eikä sinua tule kukaan pelastamaan. Jumalasi on sinut hyljännyt, nyt Saatanan mahdin olet kohdannut.