Hanna Ekola - Siivet | Текст песни

• Тексты песен
• Hanna Ekola
• Siivet

Jos saisin siivet, niin lentaisin pois.
Sitten vain kiuruina lauluni sois'.
Loytaisin kurkiauran muuttomatkallaan
ja sieluni jais' sinne asumaan.
Ja sieluni jais' sinne asumaan.

En naita murheita mukaani veis'.
Pilvet ne supattais' suruille: ”Seis!”
Ja sielta sitten pilven paalta vilkuttaisin vaan
ja sieluni jais' sinne asumaan.
Ja sieluni jais' sinne asumaan.

Lentaisin taysilla tahtia pain.
Ne jo lapsena sukulaissieluiksi nain.
Ja pyytaisin taysikuulta neuvon ongelmaan:
Miksi maassa kaikkee saan vain puolikkaan?
Miksi maassa kaikkee saan vain puolikkaan?

Saa ilot ja surut ja muut vuorollaan.
Kaikki vihat ja rakkaudet tunteiksi jaan.
Mutta milloin saa syntya ja kuolla kerrallaan.
Milloin valot ja varjot yhteen saan?
Milloin valot ja varjot yhteen saan?

Ja kuu-ukko minulle vastaisi niin:
”Kun tama kaikkeus ajotettiin,
kayn itsekin ma sirppina ja puolikkaana vaan.
Vain kerran kuussa koossa olla saan.
Vain kerran kuussa koossa olla saan.”

Jos saisin siivet niin, lentaisin pois
sitten vain kiuruina lauluni sois'
Loytaisin kurkiauran muuttomatkallaan
ja sieluni jais' sinne asumaan.
Ja sieluni jais' sinne asumaan.