Tyrmässä kun kylmä portti kiinni kalahtaa, öisin vankien korvissa se jatkaa sointiaan, pettureiden portista ken sisään astelee, kohti hirsipuuta taikka unohdusta raahustelee
Ajattele vankeutta kolmeasataa vuotta, odotat turhaan armahdusta taikka mietit pakokeinoa, joku vanha kehno jossain halsteria kuumentaa, kohta minäkin löydän tien kohti varjojen maata
Sitä unohtaa miltä taivas näyttää aavana ilman kaltereita, tunkkaisessa loukossa kasvan naavaa, lasken päiviä, raavin haavereita
Kaltereiden takaa taivas näyttää uudelta, mutta tiimalasin aika loppuu huomisillalla kuudelta, nojaat kylmään kiviseinään, kastat veteen kuivaa leipää, tukkas kasvaa lattiaan asti, piirrät seinään viimeisen rastin
Ulkona kuin pilkkaa koski huutaa vapautta, kahlejaloin kuljen kalliota louhimaan, joskus kun sain väkijuomaa, veri kiehui raivoa, nyt tarjotaan vilua, ruoskaa ja epätoivoa
Muistan juhlinnat hurjat ja taistelut turhaan, miehuuskokeet, ryöstöt, tapot sekä murhat, öykkäröin ja retteiöin, vihan korkeuksista löin, hammas lohkes eilen, kuningaskunnan korppua kun söin
Sitä unohtaa miltä taivas näyttää aavana ilman kaltereita, tunkkaisessa loukossa kasvan naavaa, lasken päiviä, raavin haavereita
Kaltereiden takaa taivas näyttää uudelta, mutta tiimalasin aika loppuu huomisillalla kuudelta, nojaat kylmään kiviseinään, kastat veteen kuivaa leipää, tukkas kasvaa lattiaan asti, piirrät seinään viimeisen rastin