Kukkulallaan on kallella päin Tuo mies, jonka laita olla taitaa niin taikka näin, Mut kukaan ei tahdo tietää, mitä hiippari hommailee. Hän saa piikit pilkan sietää...
kertosäe: Kun vain kuu kuuntelee, näkee auringon hän Metsän taa siirtyvän, tietää maan pyörivän.
Pilvissä pää hän soittelee, Yön ääniä kierrättää ja sitten taas vaikenee. Mut ei kukaan siitä piittaa, kun hän teemojaan muuntelee. Ei näy taikurilla viittaa...
kertosäe
Joo...
Ei suosio päätä huumaa, kun hän laaksolle sooloilee... Hän mielessään ehkä tuumaa:
"Kyllä kuu kuuntelee..." Näkee auringon hän Metsän taa siirtyvän, tietää maan pyörivän.
Joo...
Ei häntä pilkat rassaa - hän riittää itselleen! "No, täähän passaa,
Kun kuu kuuntelee..." Näkee auringon hän Metsän taa siirtyvän, tietää maan pyörivän...