Siinä vain sä oot, muu häviää Unta taas on ollut kesä tää Kun varjojaan syksy kutoo Sylistäin sua päästä vielä en
Keltaisiksi käyvät rantapuut Riite kohta peittää lahden suut Kun polullein lehdet putoo Kätes sun mä löydän, tiedän sen
refrain: Synkin syksy-yö kun sade ikkunaamme lyö voi olla hetki lämpöinen kuin kesä kerran muistojen Ja joka syksypäivä näin sä olet siinä vieressäin Oot säde mulle auringon Oon sanaton
Vain sun kanssas rauhan tavoitan Luonas huolten painon unohdan Kun sinun oon se nyt riittää Yli yön ja vaikka talvenkin
Mulle oot sä tärkein ihminen Ilman taakkaa suurten sanojen Niin paljon on mikä liittää Sitein näin nyt kaiken kestävin