Loisti kauniit tuomenkukat silloin, Katjusha, kun kohtas kasakan. Loisti kauniit tuomenkukat silloin, Katjusha, kun kohtas kasakan.
Kahden nuoren polku kulki illoin, Tantan polkan vieraan mahtavan. Kauniin niin kuin ruusut loisti silloin, Nuori lempi kauniin Katjushan.
Saapui syys ja kukat vei jo halla, Kauas kulki matka kasakan. Saapui syys ja kukat vei jo halla, Kauas kulki matka kasakan
Ruusunkukka nuppu hameen alla, Rantamalla vieraan mahtavan. ilta lostaa valo ikkunalla, Puuttaja tuon kauniin Katjushan.
Toukokuu jo ehti puolitiehen, Saatiin kuulla jonkun kertovan. Toukokuu jo ehti puolitiehen, Saatiin kuulla jonkun kertovan.
Kesken katkennut on polku miehen, minne johtaa tie nyt Katjushan. Rannan tuomet vain sen yksin tietää, Minne johti tie nyt Katjushan, Minne johti tie nyt Katjushan.
НЕМЕЦКИЙ ПЕРЕВОД
Leuchtend prangten ringsum Apfelblüten, still vom Fluss zog Nebel noch ins Land; durch die Wiesen kam hurtig Katjuscha zu des Flusses steiler Uferwand.
Und es schwang ein Lied aus frohem Herzen jubelnd, jauchzend sich empor zum Licht, weil der Liebste ein Brieflein geschrieben, das von Heimkehr und von Liebe spricht. Oh, du kleines Lied von Glück und Freude, mit der Sonne Strahlen eile fort. Bring dem Freunde geschwinde die Antwort, von Katjuscha Gruß und Liebeswort!
Er soll liebend ihrer stets gedenken, ihrer zarten Stimme Silberklang. Weil er innig der Heimat ergeben, bleibt Katjuschas Liebe ihm zum Dank.
Leuchtend prangten ringsum Apfelblüten; still vom Fluss zog Nebel noch ins Land. Fröhlich singend ging heimwärts Katjuscha, einsam träumt der sonnenhelle Strand.