onneni lähti ja minut jätti mollejani soittamaan itkin mut puoliksi onnellisena oon kitarani sain laulamaan jostain syystä kauneimmin se soi suruissaan se auttaa pahat jutut unohtamaan ja hyvät muistamaan
refrain: minä olin ehkä yksinäinen mut en yksin ollut milloinkaan aina oli mulla kaverina mun vanha akustinen kitara
ei koristeltu ole ruusuilla tieni minunkaan mut silti kuljen ystäväni avulla aurinko kadulla
refrain
olen vielä perheetön mies enkä tästä enää nuorene kun tulee olo melankolinen taas ystävääni tarvitsen