Tukka pystyssä katuja astelen, on pillihousuni haaroista ratkenneet. Ja parturikampaamo Lissu on hiukseni leikannut taas; ne seisoo kuin järki kohden vastaantulijaa.
Kultasepän liikkeen eteen seisahdan, näen porsaan suussa hopealusikan. Näen rikkaat, jotka ostaa; se saa meidät unohtamaan, että sulla ja mulla ois jotain parempaa.
Sinä ja minä liikennevaloissa, sinä ja minä slummitaloissa, sinä ja minä aamukasteessa.
Nyt tukka pystyssä katuja astelen, on muistot mua liian kauan kiusanneet. Näen sinut kahviloissa lipunmyyjänä tivolin, on kaipaus saanut taas kaiken sekaisin.
On toivo kuin hyvä henki, se virtaa vaan, se airottoman veneen saa liikkumaan. Vene kohtaa aution saaren jota tuulet tuudittaa: näin sinä ja minä taasen kohdataan...
I walk the streets with my hair straight up, my tight legged trousers are ripped from the crust And Lissu's barbery shop has cut my hair again they stand like mind towards people passing me.
I stop by the jeweller's shop I see a silver spoon in pigs mouth. I see the rich people who buy; it makes us forget, that you and i would have something better.
You and me in the traffic lights you and me in the slums you and me in the morning dew.
Now i walk the streets with my hair straight up, the memories have troubled me for too long. I see you in coffee shops, as a ticket seller in funfair, the longing has messed up everything again.
Hope is like a good spirit, it just flows, it makes the boat without oars to move. The boat encounters a deserted island, which is lulled by the winds: this is how you and me meet again...