Synnyin suurelle kivelle
Pimeän yön yltä vieden
Kaiken kaadoin yön edestä
Olen sen yön nuori polku
Eivät kuule kuulevaiset
Näkeväiset ei nähdä saata
Eivät tiedä tietäväiset
Suosta Surman suututtaman
Minä nousen yksin yössä
Pimeän polun alalla
Tumma taivas helmanani
Olen tähtivyön säteitä
Minusta elää pimeys
Jonka polku poikki kuihtui
Tieni päättyy jalkain alla
Paikalle lepäävän mullan
Vaan yksi on kirkas täällä
Valo kuolleen vaikenevan
Sitä katsot surmasilmin
Surua elämän itkun
Minä synnyin koivun alle
Isäin illan iltamalle
Vaan ei ollutkaan eloni
Nurmen nuorta nousemista
Minä vaivuin metsän alle
Kaarnan kartanon perälle
Lepäsin sammaleen sylissä
Haudan haaska herteillani
Syttyy löylyni lumessa
Loistaa hanki haapain alla
Minä en elämää tahdo
En nousta, en päivää nähdä
Minä yöstä kaipuun nostan
En eloa päivän päältä
Kuolemani kuulle annan
Liekin yöstä yksinäisen
Olen itse vainon lapsi
Kuolleenvuode kehtonani
Näkyvät minusta illat
Ei sammuta sade minua
Minä synnyin nurmen päälle
Nyt on nuori alla aamun
Sen kevään minusta saivat
Leppälehdosta vereni
Synnyin suurelle kivelle
Pimeän yön yltä vieden
Kaiken kaadoin yön edestä
Olen sen yön nuori polku
Eivät kuule kuulevaiset
Näkeväiset ei nähdä saata
Eivät tiedä tietäväiset
Suosta Surman suututtaman
Synnyin suurelle kivelle
Pimeän yön yltä vieden
Kaiken kaadoin yön edestä
Olen sen yön nuori polku
Eivät kuule kuulevaiset
Näkeväiset ei nähdä saata
Eivät tiedä tietäväiset
Suosta Surman suututtaman
Minä kerran tulta kannoin
Yhden vein veden edestä
Sillä kertaa vannoin ilman
Mullan ja tulen palavan
Silloin kasvoin liekikseni
Alle maan ja päivän mullan
Olen löyly leppäyössä
Vyössä verta veljestäni
Olen ikuinen yö pimeä
Puiden varjo kastemaassa
Sammaleinen suo sumussa
Ilta ilman päättymistä
Jonne еще тексты
Оценка текста
Статистика страницы на pesni.guru ▼
Просмотров сегодня: 1