Toinen toistaan kantamaan oppinut ei meistä kumpikaan Joskus avaruus nyt ahdas hiljaisuus ja väistettyjä katseet
Vieläkään en unta saa vuosikymmen tiensä päässä valvottaa On huono iltaisin ilma kaupungin mä ikkunoita suljen
Hiutaleita märkään asfalttiin, me loppuun asti siihen uskottiin Toiset kaatuu, me ei milloinkaan, sä olit ainut, olet aina vaan Puolikuista yötä maataan vieretyksin ja kumpikin on yksin
Katson selkääs nukkuvaa, sun ihollasi tuttu kaunis maa Me emme uudestaan saa kesää palaamaan, herätys on kohta
Hiutaleita märkään asfalttiin, me loppuun asti siihen uskottiin Toiset kaatuu, me ei milloinkaan, sä olit ainut, olet aina vaan Puolikuista yötä maataan vieretyksin ja kumpikin on yksin
Menneet vuodet tulvii huoneisiin, me loppuun asti siihen uskottiin Toiset kaatuu, me ei milloinkaan, sä olit ainut, olet aina vaan Puolikuista yötä maataan vieretyksin ja kumpikin on yksin
Puolikuista yötä maataan vieretyksin ja kumpikin on yksin