He ovat kuin paita ja peppu he ovat kuin reppu ja reissumies He ovat pummi ja pummitar kivena lakerikengassasi kenties
Talle paivalle taas jalkoja sarkee mina voin juotavat hakee Silla mina, jos kukaan, tiedan kuinka tarkeeta on, etta yota vasten veri sakenee Josafatin kallion elokuun yo lempea on ei heinalatoromantiikkaa ollut tarkoituskaan tasta tullakaan, vaan olla selviamatta paiva kerrallaan
Taivaanrantaa maalaamaan, luomaan harmaasta purppuraa He lahtivat etsimaan onneaan ja loysivat tavallaan Erottamattomat, sita he ovat onnelliset, onnettomat he taivaanrantaa maalaavat
Heidan huulensa toisiinsa yhtyy, mutta ei ihan suoraan Kun pullonsuuta suutelemaan ryhtyy, voi maistaa toisen siita vuorollaan
Lakerikenkamies vois miljoonia kayttaa, etta heidat pois siivotaan Kun se liian siivottomalta nayttaa, kun he, ei katke ontuvaa onneaan
Ja rakkauden valtakunta on pitkan siivun mittainen se voi olla painajaisunta, mutta yhdessa he katsovat sen alusta lopputeksteihin, the end
Taivaanrantaa maalaamaan, luomaan harmaasta purppuraa He lahtivat etsimaan onneaan ja loysivat tavallaan Erottamattomat, sita he ovat onnelliset, onnettomat he taivaanrantaa maalaavat
Taivaanrantaa maalaamaan, luomaan harmaasta purppuraa He lahtivat etsimaan onneaan ja loysivat tavallaan Erottamattomat, sita he ovat onnelliset, onnettomat he taivaanrantaa maalaavat