Tän tyhjän kotikaupungin Nyt aijon jättää muistoihin Kun tuijotan mä ruutuun vanhan television Muistan kun juoksin perään pallon mä läpi synkän laitakaupungin Ja alla vaunusillan yksin haaveilin
kertosäe: Kun juna kulkee vaan kulkee on sillä suunta tuonne pohjoiseen Se kulkee vaan kulkee ja sinne palaa aina uudelleen
Taas katsoin kerran leffan sen Tuon Kaurismäen veljesten Ja laukkuun kaikkeni mä pakkaan nyt ei auta muu Jos valintani osuu oikein niin vaunun oikein silloin valitsen Mut väärään aina astuu mies tuo eilinen
kertosäe
On elämä kuin juna vaan Se aina jatkaa kulkuaan Jos tunnelissa on se pitkään kaipaa aurinkoon Paikkansa pelkojen myös kuljen niin otan aina siitä selvyyden Mä itse oonko syy jos vauhti hiljentyy
Ja juna kulkee vaan kulkee on sillä suunta tuonne pohjoiseen Se kulkee vaan kulkee ja sinne palaa aina uudelleen