Talo meren rannalla, arvoitus monille. Olen odottanut jo kauan, haluan sinne. Talo meren rannalla, arvoitus minulle. Astun pois puiden varjoista aurinkoon, puiden varjoista pois.
Talo meren rannalla, rautaa ja lasia. Joku haluaa niin käyvän, vetää mua sinne. Joku toinen taistelee vastaan ja repii mua vaatteista: "Ei poika susta oo siihen, ei poika susta oo siihen ikinä".
Ehkä talo on lukittu, eikä ole avainta. Mut jos käännyn pois en koskaan saa tietää sen ihmeistä.
Talo meren rannalla, arvoitus monille. Olen nousemassa sen portaita: ovi on kiinni. Ovi pysyy kiinni, ei aukene minulle. Astun pois. Käy meren aavoilta tuuli. Käy meren aavoilta tuuli, käy tuuli ylleni, ei jätä minua.