Kollaa kestää - Syksy | Текст песни

• Тексты песен
• Kollaa kestää
• Syksy

Joka päivä kuljen ulkona
ja sade yksin mua rakastaa
Puiston puut on kuolleita
ja mä oon niiden kaltainen
Tätäkö on rock'n'roll?
Tyhjyys rupee jo väsyttään
Joka päivä on eilinen
etkä irti pääse mihinkään

Syksy etsii mua eikä oo paikkaa mihin mennä pakoon
Syksy etsii mua ja jokainen varjo on kuolema

Kuljen muka eteenpäin
vaikken tiedä mihin meen
Ei katuun jää jälkiä
ei oo valoo mitä seurata
Istun iltaisin kotona
joko yksin taikka seurassa
mutta kuitenkaan
en enää nää ketään

Syksy etsii mua eikä oo paikkaa mihin mennä pakoon
Syksy etsii mua ja jokainen varjo on kuolema

Tahdon elämää maalata
mutta värit ovat mustia
eikä sivellinkään kai
enää pysy kädessäni
Tätäkö on rock'n'roll?
Tyhjyys rupee jo väsyttään
Joka päivä on eilinen
etkä irti pääse mihinkään

Syksy etsii mua eikä oo paikkaa mihin mennä pakoon
Syksy etsii mua ja jokainen varjo on kuolema

Kollaa kestää еще тексты