Kasvoi kerran kaunis lapsi Niin yleni ukon poika Kirmu kiivas kassapäine Vesilahen vallasmiesi Nelivuosna nelisteli Paimenkoiral' kulleroitti Viisivuosna hevon päällä Uju yli kaakilan lahden
Saapu kirmun kotomaille Miehenalum majasille Hunnun herra ristimiesi Kumartaja ristin kjesun Hunnun herra puhu paljo Luikutteli lorujansa Saarnojansa sepitteli Unkasi ukon omnia
Kirmu näin sanoiski virkki Hunnun herralle huhuili \"Jätä uskos llity meihim Mikäli mielit vielä elää!\" Pelänny ei hunnun herra Vielä viipy vaitonaisna Kirmun puolesta rukoili Vaikka puuhun naulittaisi
Sakaselän Naulinkaril' Hunnun herra unohettiin Miettinmähän tuumimahan Kuollako vai eikö kuolla Yöhyellä pimiällä Kirjokannel kuutamolla Tuli apu tovereilta Kiesun kuvan kumartajilta
Hilja-neito kiesulainen Oli apu hunnun herran Lapsi kiinni lautassansa Saapu kovalle karille Helja-neito hiljaa hiipi Ohi kävi vartijoitten Vapautti hunnun herran Kerilahen salasaunaan
Kiinni saatiin hunnun herra Jälleen jäihe satimehen Tällä kertaa ainaiseksi Iäks ikikuunaiseksi Hunnun herran käety lähti Kourat irtos' repimällä Torsot verta hyrskähteli
Kiristivät kourantyngät Raual polttivat valtimot Siihen suistu hunnun herra Väsy vanhus vaivaamasta Kirmun töitä kauhisteltiin Teko pääty tarinoiksi Noissa maissa messäsissä Vesilahen veräjillä