Kuten kansa on hukassa ilman johtajaansa on maailma eksynyt ilman Jumalaansa
Jaettiin viisi leipää jaettiin kaksi kalaa se saakin riittää, sillä ihmeidentekijä ei palaa
Aamu on kuin pesä jonkin oudon linnun hauraana korkealla se keikkuu latvassa lahon puun ja kylmän tuulen riepoteltavana
En nukuta lastani enää saduilla kuuntelemme, kuinka valloittajat marssivat kaduilla
Aatteen, uskonnon, rahan nimissä kaiken pahan saamme niellä, nielemme hevosen ja sen nahan
Aamu on kuin pesä jonkin oudon linnun hauraana korkealla se keikkuu latvassa lahon puun ja kylmän tuulen riepoteltavana tai soitin yön pimeydestä rakennettu kielinään roudan hiukset seiteistä aamukasteisista kasattu soiden kuin kuoleman kielet
Tuonelan soitin soi romuluinen kantele helisee yö sakenee, ja pakenee viimeiset valon säteet kun kuolon kädet meitä hyväilee