Rakastamme aivan kuin tarinaa olisi vielä jäljellä onnellista loppua odotamme siellä
missä Jumala nauraa kirkoille, papeille, rituaaleille, kauniille alttaritauluille koko maailmalle
En voi tarjota lohtua sillä olen vain ihminen en voi tarjota lämpöä sillä itsekin palelen
Kaikki meistä hamuaa edes pientä palaa taivaasta kuolon kainalossa täällä Kaiholassa
maailmassa, jossa käsi muuttuu luiseksi nyrkiksi pilvilinnat tomuksi haavekuvaksi
En voi tarjota lohtua sillä olen vain ihminen en voi tarjota lämpöä sillä itsekin palelen ja maata astelee varjo mustuvan taivaan yllään yön kylmä laulu