Taitaa tulla poikia kun järveltä kuuluu laulu Henttuni posket paistavat kun plakkarikellon taulu Koivikkomäen rinnalla kasvaa viheriäänen keto Minä muistan vanhan kullan joka hengenveto
Eikä mun heilani kysele Markkoja tuhansia. Sitä se vaan kyselöö Onko muita rakkaampia Eikä mun heilani kysele Markkoja tuhansia Sitä se vaan kyselöö
Mettumaarin aikana se koivu on kun kruunu Vaikka minä oon näin hulivili niin voittaa munkin suru Äläkää te pojat sortako niitä vanhoja hellujanna Antakaa te niiren rauhas olla ja koittakaa onnianna