Muistot ne kullattu kaikki lie, joskus liiankin paljon ne antaa. Niinkuin joutsene tie, kotiin mieli vie. Siivet Suomeen ain jaksavat kantaa. Vielä koivujen viileät varjot nuo kesäkuumilta muistan ja mietin. Sauna tuoksui, ystävät saapui luo, ilon täyttämää aikaa mä mietin.
On Suomi sydämessä silloinkin, kun vieras soi kansallislaulu. Nousee silmiin vain siniristilippumme niin kuin maailman kaunein taulu. On Suomi sydämessä silloinkin, kun vieraina tähdetkin loistaa. Mikään mahti ei sisimmästä poistaa voi sinivalkoista herkkää kohtaa.
Huolikin hetkittäin liikuttaa, miten rakkaimmat voi, miten jaksaa? Äänen kuulla vaik' saa, ei voi koskettaa siitä kaipaavin tuntein saa maksaa. Hyvä täällä mun muuten niin olla on, sateenkaareni päähän kun löysin. uudet ystävät lahjana kohtalon sitoo tänne mun lempein köysin.
On Suomi sydämessä silloinkin, kun vieras soi kansallislaulu. Nousee silmiin vain siniristilippumme niin kuin maailman kaunein taulu. On Suomi sydämessä silloinkin, kun vieraina tähdetkin loistaa. Mikään mahti ei sisimmästä poistaa voi sinivalkoista herkkää kohtaa.