Nyt usein täällä yksinäin mä mietin vain että kerran kokee rakkauden kun kerran kesän Pariisissa vietin niin silloin ilmeisesti koin mä sen
Mä istuin aina kahvilassa siihen asti se kunnes keskiyöllä suljettiin olin yhtä halunnut mä jatkuvasti ja nyt me joen rantaan kuljettiin
kertosäe: Ja keskiyön aikaan mä vihdoin koin sen sain keskiyön aikaan mä tuntea ensi kertaa rakkauden
Kuiskit mulle: tahdot kiihkeästi mun luona Pariisissa viihtyvän mun korvaan huules koski lämpimästi mä tunsin itseni myös kiihtyvän
kertosäe
Nojasimme jokivarren puuta vasten nyt tiesin mikä onnen anti on nyt ei leikkiä se ollut lasten mä tunsin lanteillani lantion
Ja keskiyön aikaan mä vihdoin koin sen sain keskiyön aikaan Ja keskiyön aikaan mä vihdoin koin sen sain keskiyön aikaan Mä tuntea ensi kertaa rakkauden