Moonsorrow (2011) - Huuto | Текст песни

• Тексты песен
• Moonsorrow (2011)
• Huuto

Huuto

Silmänkantamattomiin jää silmät sokaisee
Viima täynnä vimmaa viiltää läpi käsien

Vuoret ympäröivät saalistaan, niin vailla uskoa
Mistä voimme täällä elää?
Mistä löydämme tien eteenpäin?

Kylmenee ilma vaikka päivä pitenee
Ei metsä säältä suojaa anna
Harvoin näyttäytyvät selviytyjät erämaan
Taakse jääneet eivät pääse haudan rauhaan

Vuoret ympäröivät saalistaan, niin vailla uskoa
Mistä voimme täällä elää?
Mistä löydämme tien eteenpäin?

Ei elo kohtaa kuolemaa
Ainoastaan kärsimystä ja tuskaa
Viety on kykymme kulkea
Voimat askeleiden ehtyneet
Heikkoina ja haluttomina
Turmioon eksyneet
Taivaan paino laulaa kuorona
Korviamme sen sävel piinaa
Riistäen vapautemme, synnyttäen pelkomme
Saa meidät säälin unohtamaan
Se kaikuu seinämistä
Ilman halki kiirii
Menetetty toivo viimeisten

Vuoret ympäröivät saalistaan, seuraavaksi iskevät
Mistä kukaan täällä elää?
Mistä löytää tie eteenpäin?

Susille jäävät uhreiksi heikot
Vahvat saavat susien tahdon
Silmät sokeina seuraamme ääniä
Vain ihmisluonto pahuudesta elää
Vaisto ottaa vallan kun mieli kääntyy mustaan
Ei näy taivalta jalkojemme alla
Suden loimi yllään, epätoivo apunaan
Pian ensimmäinen tarttuu aseeseen
Tekee lopun jumalanpilkasta ja hulluudesta
Kun viimeinenkin syyllistyy murhaan
Näillä hyisillä poluilla
Minne pimeässä ryömimme
Sinne pedot vaeltavat
Olemme esittäneet roolimme
Se kaikuu seinämistä
Ilman halki kiirii menetetty toivo
Kuule tuomittujen huuto
Valo paljastaa veriroiskeet lumessa
Teoistamme heijastuu matkamme määränpää
Ei elo kohtaa kuolemaa
Kärsimyksen voi lopettaa
Luontoamme pelkään
Vaan enää en voi huutoja vaientaa
Niin sade viimeiset varjonsa langettaa
Lakeudet muuttuneet hautausmaiksi
Saman taivaan alla selviytyjät erämaan
Sodan muiston tieltään tuuli pyyhkii
Se kaikuu seinämistä
Ilman halki kiirii menetetty toivo
Jo unessa kuulen tuomittujen huudon

[English translation:]

The Scream

Beyond sight eyes are blinded by the ice | A wind filled with fury slashes
through hands | Mountains
surrounding their prey, devoid of hope | On what can we live here? | Where can
we find the path forward? |
The air gets colder, though the days grow longer | The forest provides no
shelter from the weather | Survivors
of the wilderness rarely show themselves | The ones left behind never reaching
the tranquil of a grave |
Mountains surrounding their prey, devoid of hope | On what can we live here? |
Where can we find the path
forward? | Life does not face death | Only suffering and pain | Our ability to
roam taken from us | The strength
of our steps exhausted | Feeble and lacklustre | Lost in doom | The weight of
the sky, singing like a choir | Our
ears tormented by its tones | Depriving us our freedom, giving birth to our
fears | Making us forget pity | It
echoes from the walls | Soars through the air | The lost hope of the final ones
| Mountains surrounding their
prey, next they will strike | On what does anyone live here? | Where can we
find the path forward? | To the
wolves the weak ones fall victim | But the strong ones get the will of the
wolves | Eyes blinded we follow the
sounds | Only human nature lives from evil | Instinct takes hold when the mind
turns black | No path is seen
under our feet | Donning a wolf fel