Ihmisen tahto kuin rauta taivuttamaton Riiputtaa päätään kurja luotu virheetön Se pelkää, mutta kuolee taistellen Puolesta jumalten joita itse tunne ei
Odottaa voittajan täytyy Voidakseen sanansa tuuleen heittää Vuoret liikkuvat harvoin Ei niitä siirrä yksin vahvinkaan
Vain hetken teidän liekkinne roihuaa Katso, se hiljaa hiipuu, maan tuhkin koristaa Syvyys kylmä viimeisen hehkun tukahduttaa Kutsutko kuoleman sen vielä kerran herättämään
Sitä vielä itket kun synkän vieraan taloosi laskit Siipensä levittämään kauniin elämäsi ylle Sen yhdellä henkäyksellä poistamaan
Aseisiin, sen te kuulette aina Teidän verellänne tämä maa peitetään Se on polku, jota pitkin teitä seurataan Niin kauas kuin pimeys jaksaa kantaa Paikkanne lunastakaa, ette koskaan ole vapaita Arkuissanne lapsenne kannetaan
Sataa ihmisen viha jumalten niskaan Vahvemman oikeus vahvemman tappaa Puolusta kotiasi, tuholle uhraa rakkaasi Polta maa takanasi ennen kuin poltat itsesi
Sataa ihmisen viha jumalten niskaan Punaiset pilvet sumentavat taivaan Näin kaikki päättyy, kuumuus maan tyhjiin imee Näin kaikki päättyy, näen sen nyt Punainen taivas rotat saartaa
Verellä kirjoitettu kirja elämän Käsistä sodan maailman luojan Kansi hiiltyneenä laskettu maahan Sanat sanomattomiksi tehty
Näin kaikki päättyy, näen sen nyt Tämä sivu on viimeinen Näin kaikki päättyy, tyhjään ja unohdukseen Eikä kukaan tänne palaa.