Yö kun saapuu ylle itämaan ja tähti kirkas luopi öistä valoaan viel yhä valvoo idän neitonen ja huulillaan soi laulu rakkauden
Oi miksei saavu noutamaan tuo prinssi uljas, nuori sadun ihmemaan näin huulet kuiskaa, silmät loistaa läpi kyynelten taas aamun koittoon uneen vaipuen.