Lapistain rakkain tää näyttämö on Mis kuutamo kujillaan kulkee Taipunut havu, kesä hoivassa sen Valkomeren niin aavan Joka aavekuum siivin Saapuu mut kotiin noutamaan Päällä ralvisen maan hetki kuin ikuisuus Mi pienen kissan jaloin luokseni hiipii Tääl tarinain lähteellä asua saan mis Viulu valtavan kaihon Ikisäveltään maalaa Laulullaan herättää maan