Lapsistain rakkain tää näyttämö on Mis kuutamo kujillaan kulkee Taipunut havu, kesä hoivassa sen Valkomeren niin aavan Joka aavekuun siivin Saapuu mut kotiin noutamaan
Päällä talvisen maan hetki kuin ikuisuus Mi pienen kissan jakoin luokseni hiipii Tääl tarinain lähteellä asua saan mis Viulu valtavan kaihon Ikisäveltään maalaa Laulullaan herättää maan