Hoipun vaivoin sylistä aaltojen taitan jalkani rantakivikkoon kun seireenit kutsuivat menin kun lauloivat laulut kauneimmat
Ja taas on pimeä tie ja myrskyinen taivas ja minä livahdan salaa luokse kultaisen valtaistuimen jalokivikruunun puen
Mitä sinä tahdot minusta minä huudan ja peitän korvani etten kuulisi vastausta
Kun sinut näin kylvit valossa oli kuin menneisyys ois pyyhkiytynyt pois nyt huudan muistojen hyökyaalloissa sateenkaaria päällesi satoi
Tulee aika tulee aika juosta
Mitä sinä tahdot minusta, minä huudan (kun kansa ryntää ovista) ja miksi sinä katsot sivusta, minä huudan (kun minut ajetaan hovista) mitä sinä tahdot minusta, minä huudan (kun kansa ryntää ovista) mitä sinä tahdot