Pauliina Lerche – "Kaalina Timojaa" Kun mie kerran kengät saisin saisin sitten nuoren miehen saisin sulhasen sorian miehen tumman ja komian Saiskos tanssia salissa koputella kornitsassa jottei kastu kaitakenkä kaitakenkä, punasukka Monen miehen mieli vieri ja sulhasen su(r)urahti (suru lähti?) tämän tytön tanssiessa neijon nätin nauraessa Oi kaalina timojaa maalina timojaa Oi kaalina timojaa maalina timojaa Lumi petti, huone voitti petti pehmyt päänalanen nuori sulhanen nukutti käsivarsin vaivutteli Tulen kuin tulikipuna älkää työ pahaksi panko aivan oudoksi otelko vierahaksi vieritelkö Omat on sa(a)mani sanat omat virret oppimani tien päästä tempomani kanervista katkomani Nyt on mulla mielivalta mielivalta, kielivalta suuvalta, sydämen valta valta lapsen vallattoman ch. Kenen kukka kenen neito kenen morsian mokoma kenen sorja solmirinta kenen hertta helmikaula