Pohjannaula - Aksel ja Eino | Текст песни

• Тексты песен
• Pohjannaula
• Aksel ja Eino

Pitkien iltojen yksin istu ja saapui luokse
käppärämänty maalaajan
luokse Suomen kuvittajan.

Siinähän he istuivat Aksel ja Eino,
velissotaa ennustellen, veljessotaa peljäten,
vanhalle honkapenkille.

CHORUS:
En oo mailla halmeillakaan tämän pallon seutuvilla,
en, en lähimainkaan.
En vaikka paljaat varpaani kanervaa koski
niin minä, minä poika leijailin.
Minä, minä poika leijailin.
Minä, minä poika leijailin.

Nyt minä istumaan kahdeksankymmenen neljän vuoden jälkeen
tälle iäiselle honkapenkille
jolla ryyppäsivät Aksel ja Eino.

Ol kun ois palokärki puuta kolkuttanut
vai olisiko se ollut jotain muuta
kuin näitä valvottuja öitä.

CHORUS
En oo mailla halmeillakaan tämän pallon seutuvilla,
en, en lähimainkaan.
En vaikka paljaat varpaani kanervaa koski
niin minä, minä poika leijailin.
Minä, minä poika leijailin.
Minä, minä poika leijailin.

Ol kun ois palokärki puuta kolkuttanut
Ol kun ois metsän tummuus mulle huokaillut.
Ol kun ois Finlandia-hymni järvellä soinut.
Ol kun ois Finlandia-hymni järvellä soinut...


Pohjannaula еще тексты