Meren yllä on tummuva yö, aallot lauluaan toistaa. Meren yllä on tähtien vyö, mutta kirkkaimmin loistaa onnen tähteni tuikkiessaan, se nyt kulkua johtaa.
Rakkain oottaa jo ikkunassaan, valo kutsuen hohtaa. Sinun luoksesi soudan yli välkkyvän veen, sinut rakkaani noudan, onneen ihmeelliseen.
Meren yllä on tähtien vyö, pois on ankeus harmain. Meren yllä on rakkauden yö, kun on vierellä armain.
Valkea venhoni kiitää kaukaista saartasi päin. Joutsenen lailla se liitää, luoksesi sun, ystäväin.
Siellä on haaveeni, onneni maa. Välkettä kuun, meren heijastamaa valkea venhoni kyntää, kirkas on toiveeni tie.