Se kai iski siihen liian kovaa porautui,tuli sisään liian lujaa Yksin istuu kanssa toisten kavereiden samalaisten Ei tätä kukaan suunnitellut ehdoin tahdoin havitellut Vaan samat on ne perkeleet olkapäillä istuneet
Samat on ne perkeleet Olkapäillä istuneet
Niin aukeaa hetkeksi taivaat ja maat ekstaasin pumpuliin puuduttavaan Silmien sameiden takana taas elämä taistelee aikaa vastaan
Ei pitkä ollut aika sen odotus päättyi pakkaseen Keskeltä lumikinosten näkyi käsi valkoinen Ei sitä enää kukaan muista on tilalle tullut monta uutta Jotka vuoroaan odottaa ja kaikki säilyy ennallaan