Kun rakkaudesta toiseen kuollaan ja synnytään On matka raskaampi kuin raskasta vettä hengittää En kestä läheisyyttä, en siedä ikävää Oon tunnoton ja kylmä, ei sanas kerro mitään Ne tuuli vieköön taivaan ääriin
Koskaan ei kellot meille soi Koskaan et niitä kuulla voi Et kirkossa aamenta, sydämein jäässä Vain kuolema ovea kolkuttaa
Pelkäät yksinäisyyttä, minä että vierees jään Kavahdan kosketusta, jos et irti päästäisikään Kuuletko soiton, kuulet väärin
Koskaan ei kellot meille soi Koskaan et niitä kuulla voi Et kirkossa aamenta, sydämein jäässä Vain kuolema ovea kolkuttaa
Koskaan ei kellot meille soi Koskaan et niitä kuulla voi Et kirkossa aamenta, sydämein jäässä Vain kuolema ovea kolkuttaa