On vangeilla monta vartijaa Mutta tässä huoneessa vain yksi ainoa Kun vapaa kohtaa vangin, laittaa kädet vasten lasia Kuin kieltona tai kuin kosketuksena
Tuttu naama heijastuu vihreässä valossa Luodinkestävään, läpinäkyvään seinään Isä, kuten poika, omaa rangaistustaan istuvat Vartijan silmien alla, eri puolin pöytää
Kuka heistä onkaan siellä pakosta Kuka korjaa loisteputkia kylpyhuoneessa
Katumus on pelkkä sana Yksin myöhäistä lausua Vanhan liiton vartijalle Kahden maailman rajalla
Avainten kantaja, lukkojen avaaja Sulkeutuu pieneen kotiinsa Ääni olohuoneessa, vain television armosta Ei vastaa miehen kysymyksiin
Yksin on hän siellä, pakosta Yksin on hän siellä, pakosta
Katumus on pelkkä sana Yksin myöhäistä lausua Vanhan liiton vartijalle Kahden maailman rajalla
Kotonaan kysyy peililtä "Kuolema vai elämä?" Kuva vastaa: "Ystävä, kuljemme käsi kädessä"
Mies anoo...
Mies anoo armokuolemaa Mies sanoo: "Ei lasiarkkua"
Mies anoo armokuolemaa Mies sanoo: "Ei lasiarkkua"
Katumus on pelkkä sana Yksin myöhäistä lausua Vanhan liiton vartijalle Kahden maailman rajalla
Kotonaan kysyy peililtä "Kuolema vai elämä?" Kuva vastaa: "Ystävä, kuljemme käsi kädessä"