Stormheit - Ruska (Syksy Sieluni Yössä) | Текст песни

• Тексты песен
• Stormheit
• Ruska (Syksy Sieluni Yössä)

Kesken kesää syksyn valju valta
Hohkaa kylmän henki kaikkialta
Hallatuulen hammas luihin puree
Metsä, järvi murheellisna suree
Saaret seisoo liikkumattomassa
Ikävässä ikiharmajassa

Järvi jäähtyy, sydän synkkä hyytyy
Tahto taittuu, pikkutöihin tyytyy

Puhuu kuolemaa jo puiden tohu
Uhkaa kadotusta korven kohu
Aalto lyijynraskas rantojaan
Huuhtoo ikuisilla huulillaan

Viiltää veno kesken luonnon karun
Vana kertoo orvon onnentarun
Joka tuskin päästen päivänkukkaan
Kuihtui kylmyyteen ja joutui hukkaan
Vaan ei sentään elämästä laannut
Vaikk' on vuosia jo maassa maannut

Ah, ne päättyi elon juhlapäivät
Autius, tyhjyys, tuijotus vain jäivät

Saaret seisoo liikkumattomassa
Ikävässä ikiharmajassa
Järvi jäähtyy, sydän synkkä hyytyy
Tahto taittuu, pikkutöihin tyytyy
Ah, ne päättyi elon juhlapäivät
Autius, tyhjyys, tuijotus vain jäivät

Kuin kuolon ja elämän immet
Syyskuutamon kullassa leikkiä lyö
Niin syksy mun sieluni yössä
Jo kerkeän kevään kukkia syö

Summer bows to pallid autumn’s power
blows o’er everywhere a chilly spectre,
frost-toothed wind to very bone is piercing,
lake and forest, sorrowful, lamenting,
placid there the still and timeless islands
standing drear, primeval, humdrum portents;

Lake grows cold, its grim heart’s flow is clotted,
will capitulates – less work’s allotted;

Deathly utterance telling trees’ destruction,
coming tempest’s lonely wild’s damnation,
leaden breaker’s crash on lakeshore’s strand
washes timeless lippy edge of sand.

Slices little boat through nature barren:
trailing wake tells happy tale of orphan –
rampant, spreading weed’s soon withering flower
scorched by frosted clasp and torn from bower,
clinging still defiantly to living
even after years of buried sleeping,

Joyous festival of life is ending,
only left are waste and void and staring,

Placid there the still and timeless islands
standing drear, primeval, humdrum portents,
lake grows cold, its grim heart’s flow is clotted,
will capitulates – less work’s allotted;
joyous festival of life is ending,
only left are waste and void and staring,

Stormheit еще тексты