Kävelin mä hitain askelin Ja katsoin vastarantaa. Siihen istuin ja mä kuuntelin, Kun hiljaa virtaa Vantaa. Näin, kun pellot kasvaa taloja. Niissä unelmat kantaa Suudelmia, iltapaloja, Kun hiljaa virtaa Vantaa.
Mietin, rakastuneen helpompaa On jotain itsestään antaa. Vain saarnamiehet taivaan tavoittaa, Kun hiljaa virtaa Vantaa. Kun halki betonisten pihojen Kerin elämäni lankaa. Mitä toivoisinkaan eniten, Kun hiljaa virtaa Vantaa?
refrain: Taivas pölyinen, on tähdet sen Valoja lentokoneiden. Täällä päällä maan taivastaan Tarvii jokainen.
Vauhti junien ja ihmisten On koko ajan nopeampaa. Kehää kiertää melkein jokainen, Kun hiljaa virtaa Vantaa. Kosketukset rappukäytävän Kulmat haaveista hankaa. Tiedän niiden silti säilyvän, Kun hiljaa virtaa Vantaa.