Se on tuossa edessä, meidän lyhyt elämä, joka kysyy tosissaan: suostutteko kuolemaan ilman vahvaa makua rohkeasta rakkaudesta, kaikilla sen mausteilla, sinulla ja minulla?
Joo, sen pitää tuntua Korvien ja jalkojen, ja juhlienkin välissä, se vaikkei pysy näpeissä, niin se tuntuu varpaissa ei sitä kukaan tarjoa se pitää itse louhia ja päälle vähän tuuria
Tahdotko nainen retkahtaa elämään? Niin että jäljet tuntuu vielä tähtienkin takana. Tahdotko nainen retkahtaa elämään? Niin, ettei toisillemme ohikulkijaks kumpikaan jää.
Mä oon aika vakava, juonteita jo kasvoilla, ja mä olen tosissaan: otan sinut kokonaan. Sä saat olla sellainen, kun oot, mä hyväksyn jo sen: tytön joka heittäytyy, loppuelämäni syy.
Tahdotko nainen retkahtaa elämään? Niin että jäljet tuntuu vielä tähtienkin takana. Tahdotko nainen retkahtaa elämään? Niin, ettei toisillemme ohikulkijaks kumpikaan jää.