Se oli kostea ilta olut juoksi kuin koski kuohuva ja sotureiden kilta joi vuoksi taiston voittoisan en voinut pyytää itselleni mitään enempää, mutta pian saimme seuraa naisista niin kauniista
refrain: sen yön muistan kuin eilisen hän vei minut synkkään huoneeseen kuulin sanat vanhan loitsun olin joutunut vihollisen vuoteeseen
Kun aamu koitti vihdoin olin yksin ja kauttaaltaan vapisin ei ollut kehoni liioin unohtanut yötä myrskyisää en pystynyt liikkumaan sidottuna siihen sänkyyn kirottuun olin joutunut ansaan naiselliseen viholliseen
refrain
Kun katson taaksepäin ja näen mitä onkaan kädessäin olen joutunut ansaan naiselliseen lumoukseen