Sä olet hiljainen ja kovin synkkä kun sut varjoissa nään kesäisen yön yksinään
Me luodot toisillemme oltiin niin luulit kai katkerana välttelet nyt katsettain.
Mua kaivata saat, katsoa saa vaikka en ollutkaan se oikea
Satuprinsessaa sää oottaa saat vaikka päivies päähän koskaan et sellaista löydä Satuprinsessaa ei ollutkaan vain pieniä hyviä hetkiä, jotka sä itsekkin kai nyt näät
Tän yhden viimeisen yön sulle antaa mä voin Huomaatko nyt katovaa kaikki on Pian unohdat sinäkin, toisen kanssa nää tiet kuljet ja me hymyillään kun kohdataan
Kaivata saat, katsoa saat, vaikkei enää me tunnetakkaan.
Satuprinessaa...
ja kun viimein sä ymmärrät silloin jo myöhäistä on