Kukat kauniit aamuun sulle toisin ja niiden tuoksuun nään sun heräävän syliini mä ottaa sinut voisin muuttumaan sun mieles jos vain saan kuiskaa korvaan sana, jos en söisit saisit multa taivaan sekä maan sävel kaunis meille soida voisi muuttumaan sun mieles, jos vain saan
Sulle toisin onnen niin ja sen kun noisin lankoin kultaisiin! kaiken kauniin päällä maan, mä sulle saan sen nyt kai ojentaa jos kaiken kauniin sen, sä huolit kerran rakkauden.
Mutta miksi kukat sulle toisin Ne joku muu voi sulle ojentaa Onnesta jäi jälkeen pelkkä muisto kyyneleet vain silmiin kohoaa
Sulle toisin onnen niin ja sen kun noisin lankoin kultaisiin! kaiken kauniin päällä maan, mä sulle saan sen nyt kai ojentaa jos kaiken kauniin sen, sä huolit kanssain rakkauden.
Tämän kaiken voisin sulle antaa Sen satukirjasta mä ojennan kuulen musiikki taas soi rakkauden meille toi vielä ehkä vielles muuttaa voit vielä siis, jos muuttaa vain mä voit.