Illan ruskoa väistyvää varjot saattavat pois, Mulle onnea täyttyvää jospa antaa ne vois Talot kaupungin tuolla nään, sekä ikkunat nuo Niitä katsomaan vielä jään, tänne muistojen luo
Sua ystävä etsimään yhä kulkuni vie Yhtä ikkunaa löytämään nyt on toiveeni tie Valot tuikkivat ilta toi, niitä huomaa ei lain Yhtä vaille jos jäädä voi sitä kaivaten vain
Monet ikkunat lohtuaan, mulle välkkyen suo Niitä kaipaa en laisinkaan, ne ei onnea tuo Yhtä ainoaa ikkunaa tahdon etsiä vaan Yhden kulkea ruudun taa, löytää unteni maan